Enologi

Tiedustelulait kytkettävä Tiitisen listan julkistamiseen

Pari päivää ennen uusien tiedustelulakien eduskuntakäsittelyä Supo ilmoitti, ettei se luovuta pyydettyjä aineistoja tutkimuskäyttöön, vaikka tästä oli jo aiemmin periaatepäätös. Suomen poliitikkojen ja viranomaisten omavaltainen salailumentaliteetti ei kuulu 21. vuosisadan länsimaisen demokratian piirteisiin. Olisiko tiedustelulakien hyväksyminen kytkettävä tämän eri perustein salaisena pidetyn materiaalin julkaisuun vapaaseen tutkimuskäyttöön? Muutaman kansanedustajan vaa’ankieliryhmä voisi tuoda asian pontena keskusteluun ja sitoa lain hyväksymisensä tähän, jotta Suomen lähihistorian tutkimukseen saataisiin lisää tutkimusaineistoa suomalaisten yhteistyöstä kommunistidiktatuurien tiedusteluelimien kanssa.

Eilen maanantaina, 19.02.2018, Suojelupoliisi ilmoitti vastauksena Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentin Kimmo Elon tutkimushakemukseen, että se ei luovuta niin kutsuttua Tiitisen listaa tai Rosenholz-aineistoa tutkimuskäyttöön. Tuo lausunto kertoo paljon Suomesta, eikä se ole hyviä asioita. Perustelu: "yksilöidysti pyydettyä aineistoa eli niin kutsuttua Tiitisen listaa tai niin kutsuttuun Rosenholz-aineistoon liittyviä tietoja ei voida luovuttaa tutkimuskäyttöön".
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201802190132434_pi.shtml
Ensinnäkin, Rosenholz-aineisto on mm. Saksassa koko 381:n CD-Romin ja 350 000 tiedoston totaalivolyyminsa osalta saatavissa tutkimuskäyttöön ilman kovinkaan kummoisia perusteita. Supon hallussa oleva aineisto vain lienee valikoitu, suomalaisiin liittyvät osat koko massiivista tiedostopakettia, siksi sen tutkiminen olisi nopeampaa, helpompaa ja edullisempaa suomalaistutkijoille ja mahdollistaisi laajemman kirjon analyyseja. Tiitisen lista suomalaisille luovutettu lista ja sitä ei ole muualta edes saatavissa.
https://www.bstu.bund.de/DE/Wissen/Aktenfunde/Rosenholz/rosenholz_node.html#doc1755772bodyText4

Kyseisten dokumenttien sisältämä materiaali on kerätty pääosin 1970- ja 1980-luvuilla ja nuorimmillaankin on 29 vuotta vanhaa. Se saakin ihmettelemään Supon perustelua: ”Sen sijaan yksilöidysti pyydettyjä aineistoja ei voida luovuttaa tutkimuskäyttöön. Syynä tähän on se, että ei ole kiistattomasti selvää, ettei tiedon antaminen aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa valtion turvallisuudelle”, Supo toteaa lakonisesti. Tulee mieleen Neuvostoliitto. Moskovan puhelinluetteloa 1971-72 painettiin 50 000 kappaletta 600 000 puhelinliittymää varten, koska sen leviämisestä liian laajalle ”olisi voinut olla haittaa valtion turvallisuudelle”. Samalla tulee myös selväksi, mistä Supo omaksuu ajatusmaailmansa.http://balticworlds.com/a-history-of-culture-and-communication/

Tiitisen listassa ja Rosenholz-aineistossa on kyse materiaalista, jota on kerännyt Itä-Saksan pahamainen turvallisuusministeriö MfS eli tuttavallisemmin StaSi. Se oli julman kommunistidiktatuurin jättimäinen turvallisuuspalvelu, jonka ulkomaantiedustelu HVA, eli ”Valistuksen päähallinto” keräsi muista kuin DDR:n omista kansalaisista jättimäisen määrän tietoa. Se oli myös läheisessä yhteistyössä KGB:n sekä muiden kommunistidiktatuurien vastaavien elimien kanssa.
https://de.wikipedia.org/wiki/Hauptverwaltung_Aufkl%C3%A4rung

Kekkosen ja Koiviston Suomi oli harvinaisen läheisessä suhteessa DDR:n kanssa ja sitä kautta myös Itä-Saksan edustusto Helsingin Kulosaaressa piti aktiivisesti yhteyttä moniin suomalaisiin, samoin kuin suomalaisia värvättiin StaSin asiamiehiksi sekä tietäen että tietämättään sekä Suomessa, Saksassa että muualla maailmassa. Lisäksi StaSin tietovaihto Moskovan KGB:n kanssa oli hyvin aktiivista. Ei ole mikään salaisuus, että suomalaisia korkeita virkamiehiä sekä kansanedustaja- ja ministeritason poliitikkoja tasavallan presidenttejä myöten tapasi kommunistisia tiedusteluvirkailijoita eri tilanteissa. Kuitenkin mahdollisimman kattava tieto asiasta on hyödyllinen paitsi tutkimuksen kannalta, myös analysoimiseksi ”mitä meni vikaan” tai ”kuka ylitti sopivaisuuden rajat ja syyllistyi rikoksiin”.  Rikokset kuitenkin jo vanhentuneet ja niitä myös aiemmin tietoisesti vanhennutettu eli vedoten vanhentumisaikaan, jonka väitetty olleen lyhyempi kuin todellisuudessa moisesta rikoksesta olisi.
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/88

Minkä tahansa länsimaisena avoimena yhteiskuntana itseään pitävän valtion olennaisiin piirteisiin kuuluu avoimmuus ja lainmukaisuus. Suomalaiset ovat diktatuurien kanssa toimineet tavalla, jossa lainmukaisuus tai isänmaan etu ei aina ole ollut ollut päällimmäisenä. Sen tutkimiseen tarvitaan kaikki mahdolliset näiden rikollisjärjestöjen keräämät lähteet ja yhdenkin salaaminen on vastoin avoimen yhteiskunnan perusperiaatteita. Aikoinaan Seppo Tiitinen perusteli listan salaamista sillä, että sillä mainitut ovat edelleen aktiivisessa elämässä ja heidän uransa voisi vaarantua. Siitä lausunnosta on kulunut yli kaksi vuosikymmentä ja useimmat joita asia koskee ovat maan povessa tai eläkkeellä. Myös toinen, myöhemmin esitetty perustelu ”suhteiden vaarantumisesta läntisiin tiedustelupalveluihin” on naurettava, sillä vastaavaa paljon tuoreempaa aineistoa julkistetaan viikoittain, eikä pelkästään WikiLeaksin toimesta vaan aivan luvalla ja laillisesti.
Siksi olisikin aika määritellä, että aineistojen salaamisaika olisi kirjattava lakiin tarkemmin, ettei asia riippuisi presidentin tai kulloisenkin turvallisuuspoliisin päällikön subjektiivisestä näkökannasta tai kritiikkiä kestämättömistä perusteista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiitisen_lista

Nyt kun ollaan säätämässä uutta tiedustelulakia, voisi sen edellytykseksi olettaa avoimmuuden lisäämistä myös salailun suhteen. Eli kerätyn tiedon tuhoamisesta, säilyttämisestä ja julkistamisesta pitää olla selvät säännöt. Myös luottamuksen herättämiseksi ennen äänestystä lainsäädännöstä tulisi sekä Tiitisen lista että Rosenholz -aineisto saattaa avoimesti, normaalin arkistomateriaalin tavoin, tutkimuskäyttöön. Kenelle tahansa, joka pyytää. Heti.

Sen lisäksi olisi Supon omakin pesänselvitys aiheellinen, sen verran erikoisia asioita on sen johdossa ja toiminnassa ollut aina Arvo Pentin ajoista alkaen. Suomessa pyritään rakentamaan melko suljetun yhteiskunnan turvallisuuspoliisista avoimen länsimaisen demokratian siviilitiedustelupalvelua ilman, että tehtäisiin organisaation suhteen tilintekoa menneisyyden kanssa, jossa kaapissa luurangot vain kolisevat. Ei kuulosta hyvältä, vaikka tiedustelulaki onkin tarpeellinen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Kannatan tätä lämpimästi. SUPOlla ei ole mitään perustetta piilotella tuota nimilistaa. Ei ole ajateltavissa mitään syytä miten nimien julkaisu voi vaarantaa maan turvallisuuden. Sellaista syytä ei ole.

Sen sijaan salailu voi vaarantaa. Lisäksi nimilistan julkaisu voi antaa mahdollisuuden syyttää vielä elossa olevia maanpetoksellisesta toiminnasta. Siksikin salailu on väärin.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#1

>..... Siksikin salailu on väärin.....

ooo

.... niin, mutta koska Itä- Saksa on naurettu loppuun jo n. neljännesvuosisata sitten, eikö riittäisi jos muutama historiantutkija pohtisi asiaa. Muuten voitaisiin painaa arkiston ovet vienosti hymyillen kiinni.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Minä en tyytyisi siihen. Ihan siksi, että maanpetoksellinen toiminta on tuotava julki nimillä varustettuna. Jollei ole muuta kuin nimi niin pitää selvittää miksi nimi on mainittu Stasin tietolähteenä vai onko nimi listalla turhaan mitä epäilen tuntien vakoiluelinten tarkkuuden kaikkialla.

Sama tulisi julkistaa niistä henkilöistä, joiden SUPO tietää urkkineen länsivaltojen laskuun.

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Ongelmana tässä vähintään tuottamuksellisessa, ellei suorastaan tahallisessa viivyttelyssä on, että suurin osa niistä, jotka niitä merkintöjä MfS:n leipiin tehneet, alkaa olla jo manan majoilla, eli täydentävää ensi käden tietoa alkaa olla mahdoton saada vastapuolelta.

Suomalaiset toimijat, joilla näitä yhteyksiä ollut, ovat jo menneet manan majoille avaamatta sanaista arkkuaan tai jotka edelleen elossa, vaikenevat asiat kuoliaaksi.

Myös Supon vähintäänkin outo Alpo Rusi -tutkinta sen kaikkine poliittisine taka-ajatuksineen olisi pengottava pohjamutia myöten.

Koska asioita ei tutkita perusteellisesti, "maan tapa" saa jatkua jos ja kun tilanne sallii. Ilmeisesti tämä onkin ainakin joidenkin tahojen tarkoitus.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Jos sieltä varmistuukin, jotta UKK oli NL:n asiamies ? Sitähän ei voi kertoa, koko sodanjälkeinen historia onkin pelkkää teatteria.

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Olihan UKK KGB:n yhteistoimintamies, nimeltä Timo. Se ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole ratkaiseva, vaan miten melkoinen osa poliittista eliittiä, DDR:n tapauksessa lähinnä sosialidemokraatteja, lähti mukaan täysin yksipuoliseen yksityiskohtien paljastamiseen vihamielisen valtion tiedusteluelimille.

Tosin jos Moskovan arkistot jossain vaiheessa aukeavat, UKK:nkin rooliin saataneen lisää valaistusta. Lähinnä siltä osin, miten hän "myi" itsensä venäläisille 1943 alkaen.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Sodan aikana??

Voidaanko DDR:ää sanoa Suomelle vihamieliseksi? Minua ainakin kohdeltiin hyvin, kun tapasin siellä suomalaisia tovereita 80-luvulla.

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli Vastaus kommenttiin #7

Minä asuin maassa, Prenzlauer Bergissä Itä-Berliinissä.

Se oli vihamielinen maa, sillä se harjoitti vihamielistä tiedustelua sekä Suomea että Suomen suurinta kauppakumppania Saksaa (sitä laillista ja vapaata) vastaan sekä toimitti avaintiedustelumateriaalin Suomen ainoalla potentiaalille maan eksistenssiä uhkaavalle viholliselle Venäjälle (tuolloin tunnettiin pseudonyymillä Neuvostoliitto).

Kyllä se tekee minusta maasta vihamielisen. Sen lisäksi että polki kansalaistensa ihmisoikeuksia.

Toimituksen poiminnat